Kiltin alkuperä

Kiltin alkuperästä on vähän varmaa tietoa. Tiedetään kuitenkin, että nimi on alkuperältään vanhaa norjaa. Alkuperästä on kolme erilaista teoriaa.

1) Irlannista peräisin olevat skotit toivat mukanaan toogamaisen asun tai suuren viitan, joka kerättiin yhteen vyöllä, josta myöhemmin kehittyi kiltti.

2) Skotit omaksuivat kiltin käytön joko alueen alkuperäisasukkailta pikteiltä tai skandinaaveilta, jotka vuoden 500 tienoilla levittäytyivät Irlantiin ja Skotlantiin.

3) Skotit kehittivät asun ilman aiempia esikuvia 1500-luvulla esikuvanaan ehkä Hebridien saarten vaatetus.

Varmaa tietoa kiltin olemassaolosta on vasta 1500-luvun lopulta. Niin sanottu suuri kiltti on vaate, jonka alaosa on viikattu hameeksi ja yläosaa käytettiin viitan tapaan ylävartalon lämmikkeenä. Sen alla oli paita. Alunperin kangasta oli yli 6 metriä. 1600-1700-luvuilla kehittyi niin sanottu pieni eli kävely kiltti, vaikka suurta kilttiä käytettiinkin edelleen. Käytännössä pieni kiltti oli suuren kiltin alaosa.

Kuningas Yrjö II kielsi kiltin ja muiden ylämaiden vaatteiden käytön 1746 poikkeuksena vain Ylämaiden rykmentti, ajatuksena ajaa alas ylämaiden kulttuuri, sillä se yhdistyi ihmisten mielissä jaakobiiniseen kapinaan. Kun kielto 1782 kumottiin alkoivat ylämaiden maanomistajat tukea ylämaiden puvun käyttöä. Kiltistä tuli koko Scotlannin symboli Kuningas Yrjo IV vieraillessa Skotlannissa 1822, vaikka 90% väestöstä asui alamailla.