Sankarivainajat

Suomen osalta toisen maailmansodan eli talvi-, jatko- ja Lapin sodan 1939–1945 vuoksi menehtyneet sankarivainajat pyrittiin hautaamaan kotipaikkakuntiensa sankarihautoihin. Jos sodassa kaatuneiden jäännöksiä ei saatu talteen rintamalla eikä näin ollen voitu laskea sankarihautoihin, ne siunattiin rintamalle jääneinä. Heti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen 1990-luvun alussa avautui mahdollisuus etsiä vainajien jäännöksiä jatkosodan sotatoimialueelta, lähinnä Karjalankannakselta.

Avainasemassa kaatuneitten kotiin tuomiseen oli toisen armeijakunnan esikunnan pastori Johannes Sillanpää, joka perusti talvisodassa ensimmäisen kaatuneiden evakuointikeskuksen. Virallisesti ennen sotaa esikunnasta oli määräys haudata kaatuneet kentälle kuten yleisesti maailmalla oli tapana.

Nykyisin Kansallisarkisto ylläpitää ensimmäisen maailmansodan, sisällissodan ja heimosotien sotatoimissa tai jälkitapahtumissa surmansa saaneiden suomalaisten tietokanta Suomen sotasurmat 1914–1922. Sen lisäksi on Suomen sodissa 1939–1945 menehtyneiden tiedosto, josta voi erilaisin tiedoin hakea henkilöitä. Hakutietoina voi olla muun muassa nimi, joukkoyksikkö, kuolinpaikka, kuolinaika tai sotilasarvo.